lauantai 31. tammikuuta 2015

Viikonlopun mietteitä

Vihdoin viikonloppu! Joka tarkoittaa enemmän aikaa yhdessä. Viikko on mennyt jotenkin tavattoman hitaasti, tai ainakin tuntunut siltä, sillä olen taas ollut paljon yksin. Mutta ei se mitään, olen kehitellyt tekemistä. Tämän viikon hoidettavat asiat, osoitteen muutos ja lipastojen hankinta, eivät tosin ole edistyneet yhtään. Nolostuttaa myöntää, mutta taitavat jäädä tältä viikolta. 

Poikaystäväni pitää tietokonepelien pelaamisesta, mitä en aiemmin voinut millään ymmärtää, mitä hauskaa siinä muka on. Hän kuitenkin "pakotti" minut kokeilemaan pelaamista. Hän sanoi, että ehkä ymmärrät sitten paremmin. Ja niinhän siinä kävikin, uskomatonta kyllä. Tällä viikolla olenkin siis kuluttanut aikaa pelaamiseen melko paljon. :D Sehän olikin ihan hauskaa, ja aika vierähtää huomaamatta. Poikaystäväni sanoo aina, että monesti kun jostain asiasta ei pidä, se voi myös olla niin, ettei kunnolla edes ymmärrä tai ole kokeillut sitä. Huomasin sen nyt olevan totta ainakin pelaamisen kohdalla, sillä ennen en pitänyt hänen pelaamisestaan, mutta nyt kun olen itse kokeillut sitä, tavallaan pidänkin siitä. Ennen myös ärsytti, kun hän roikkui tietokoneella pelaamassa, mutta enää se ei häiritse juurikaan. Ja on myös hyvä olla jotakin omaa tekemistä. 

Tänään hän kysyi minulta, katsottaisiinko illalla vaikka elokuvaa. Minun vastaukseni kuului: "Tai sitten pelataan yhdessä". :D Hän alkoi nauraa suunnattomasti, että kuuliko hän oikein. Aika ihmeellistähän se oli. Olen muutoinkin yrittänyt kiinnostua enemmän hänen harrastuksistaan, kuten juurikin pelaamisesta tai autotallilla hengailusta, sekä muista asioista, joista en itse niinkään pidä. Haluan olla osana asioita, jotka ovat hänelle tärkeitä. Se osoittaa, että välitän.

Tänään kävimme syömässä kivassa tutuksi tulleessa ravintolassa, ruoka oli todella hyvää! Kävimme muuten samaisessa paikassa ensimmäisen kerran silloin, kun olin poikaystäväni luona ensimmäistä kertaa 1,5 vuotta sitten. Palasimme muistoissa noihin aikoihin. Tuntuu uskomattomalta, että olemme nyt tässä, asumme yhdessä.

Puhuimme myös tulevaisuudesta, kuten melko useinkin. Seuraavaksi tähtäimessä on muutto isompaan asuntoon, ja sitten joskus, haaveissa olisi jopa oma talo. Tällaiset haaveet tuntuvat minusta jotenkin kaukaisilta, sillä Suomessa en olisi voinut kuvitella minkään talon hankkimista, sillä ne ovat niin kalliita. Täällä puolestaan halvempia, joten haave tuntuukin yhtäkkiä realistisemmalta. Muutenkin asuminen, ruoka jne ovat halvempia täällä kuin Suomessa, riippuen kuitenkin missä päin Ruotsia asuu, mutta täälläpäin ainakin. 

Eilen skypettelin pitkästä aikaa vanhempieni kanssa. Tuntui hassulta puhua ja kuulla taas suomea. Ikävä iski jälleen, ja tulin ajatelleeksi, kuinka täällä ollessani kaipaan ystäviäni ja perhettäni, sekä puolestaan Suomessa ollessani ikävöin aina poikaystävääni. Aina ikävä sinne missä ei ole. Ihan kuin olisin jossakin välimaastossa, aina ei tiedä, kummalla puolella sitä olisikaan kivempi olla. Mutta nyt olen valinnut tämän "puolen", ja täällä pysyn. Ikävä ei katoa, mutta ajan myötä se helpottaa, kun alan rakentaa omaa uutta elämääni tänne.

Loppuilta taitaa kulua elokuvien, pelailun ja jutustelun lomassa. Hauskaa viikonloppua, muistakaa haaveilla! :)

6 kommenttia:

  1. Hei vain! Eksyin tänne sun blogiisi ihan sattumalta, ja oli pakko kommentoida ja liittyä lukijaksi. :)
    Ei voi muuta kuin arvostaa rohkeuttas muuttaa pois kotimaastasi poikaystävän takia. Toivottavasti oot onnellinen valitsemallas tiellä.

    Pyrin seuraamaan aktiivisesti päivittelyjäsi. :)

    Jos tahdot kurkata mun blogini puolelle, se löytyy täältä:
    http://finding-perfect-love.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Miss Perfect!
      Kiitos kommentistasi! Mukava kuulla, että aiot jatkossakin seurata blogiani. Välillä hämmästelen itsekin, mistä tuo kaikki rohkeus kumpusi, mutta nyt en voi muuta sanoa kuin olevani onnellinen päätöksestäni. :) Elämässä täytyy välillä tehdä "hulluja" asioita ja hypätä pois mukavuusalueelta, silloin voi saavuttaa jotakin, mistä on vain haaveillut.

      Täytyypä käydä kurkkaamassa blogiasi! :) Mukavaa viikon alkua!

      Poista
  2. Mun mies kans pelaa wowia, siihen kyllä uppoaa tunti jos toinenkin :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanopa muuta! ;D Mutta oon kanssa yrittänyt kehittää itseäni ja tosiaan yrittää osoittaa kiinnostusta toisen harrastuksia kohtaan, vaikkei ne juuri omia lemppareita olisikaan. :) Ja joskus voi käydä jopa niin, että se osoittautuukin ihan hauskaksi puuhaksi! Hyvää alkanutta viikkoa!

      Poista
    2. Joo, mulla on kans wowi accountti, pelaillaan välillä yhdessä kun on aikaa. Samoin sulle!

      Poista